"Mitä kotisi kertoo sinusta?"

Ajankuluksi silloin kun olisin voinut käyttää senkin ajan vaikka siivoamiseen, tein testin jonka linkki oli kaverin seinällä facebookissa. "Mitä kotisi kertoo sinusta?"
Yleensä en luota tällaisiin testeihin tai usko niiden kertovan edes hitusta totuudesta, mutta nyt mieleni muuttui. Tämä ei olisi voinut osua paremmin nappiin.

"Olet tunneihminen

Kotisi on aina kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Vaikka arvostat siisteyttä, on sinulla ongelma sen kanssa, että vihaat siivousta syvästi. Murehdit kuitenkin turhaan sitä, mitä läheisesi kodista ajattelevat, sillä loppupeleissä jokainen pitää kotinsa juuri sellaisena kuin missä itse parhaiten viihtyy. Olet sitä tyyppiä, jota voi koska tahansa pyytää mukaan, sillä tartut tilaisuuksiin epäilemättä ja moni kadehtii elämänjanoasi. Joskus olisi kuitenkin hyvä, että pysähtyisit pohtimaan tarkemmin tekojesi seurauksia."

Tämä on niin totta. Mun kämppä on aina sen näköinen kun täällä ois pommi räjähtänyt ja todella usein joudun vetämään hihasta "Mulla on pieni vauva"- tai "Ei yksinhuoltajana ehdi siivota"-kortin. Totuus on kuitenkin se, että mä olen vaan niin laiska ja penteleen saamaton. Mä todella inhoan siivoamista ja aina löytyy jotain parempaakin tekemistä (kuten voi päätellä tämä blogi-postauksen kirjoittamisesta). Mä haluaisin elää siistissä kodissa, jossa tvaratsivat paikoillaan ja nelöytäisi silloin kun niitä tarvitsisi. Mä haluaisin näyttää malliesimerkkiä mun lapsille - musta ei vaan ole siihen.

On myös paljon tärkeämpiä asioita elämässäjoita haluan lapsilleni opettaa ja joissa haluan toimina esimerkillisesti, eli mun mielestä maailma ei kaadu siihen, että lapset eivät tätä siististi elämisen taitoa tulekotoaan oppimaan. Enää en yritä huijata itseäni tai ketään muitakaan uskottelemalla, että jokin päivä minusta kuoriutuu sellainen kodin hengetär. Niin ei tule käymään. Koskaan.

Omien sotkujeni kanssa mä olen ihan sinut ja lastenkaan jäljet ei vielä niin haittaa, mutta toisten (aikuisten) ihmisten sotkut mun kodissa on mitä raivostuttavinta. Ei se, että mulla käy joku vieras ja sen jäljiltä jää sotkua (tosin en mä sitäkään vaivaudu siivoamaan) vaan se, että jos asut toisen ihmisen kanssa ja se sotkee. Jättää likaiset sukkansa keskelle olohuoneen lattiaa. Ei niin voi tehdä - Se on mun yksinoikeus! Ehkä on parempi, että asun yksin. Olen sinut sotkujeni kanssa, eikä se haittaa mun elämäämillään tavoin. Itse sotken aj tiedän, että sotkut on siinä tasan just niin kauan, että MINÄ ne siitä siivoan. Ihaninta yksinasumisessa (=ei avopuolisoa tai kämppistä) on se, ettei oleta toisen tekevän edes jotain ja joudu toistuvasti pettymään. Ku eihän ne koskaan kuitenkaan mitään tee, tai ainakaan sitä mitä osisit halunnut niiden tekevän.

Totean siis, että näin on ihan hyvä. Pyörremyrskyt ovat tervetulleita jatkossakin. :)

Ihan vain muistutukseksi ;)