Yhtenä päivänä vuodessa on hyvä muistaa antaa itselleen kunnon taputus olkapäälle siitä hyvästä työstä jota varmasti jokainen äiti on lastensa eteen tehnyt. Joka päivä joudumme miettimään mikä missäkin tilanteessa olisi oikea tapa toimia. Joka päivä joudumme kuitenkin huomaamaan, että teimme väärin. Työ äitinä on maailman tärkein, mutta myös se josta vähiten sanallista kiitosta satelee. Siksi onkin hyvä vähintään kerran vuodessa muistaa sitä omaakin äitiä, vaikka sitten vain sanomalla KIITOS. Itse äitinä täytyy oppia lukemaan rivien välistä ja muistaa arvostaa sitä mitä työ äitinä on saanut aikaan. On turha soimata itseään päivittäin täydestä pyykkikopasta, vallitsevasta kaaoksesta tai einesruokien tarjoilusta mikäli lopputulemana on kuitenkin onnelliset ja hyvinvoivat lapset.
Me vietimme äitienpäivää isovanhempieni luona oman äitinikin (ja muun perheen) läsnäollessa. Enot antoivat mukeloille kyytiä ja olihan se ihanaa saada istahtaa valmiiseen pöytään murehtimatta tiskeistä tai muusta oheistoiminnasta. Ja tietysti kaikkein tärkeimpänä viettää äitienpäivää lasteni, äitini ja isoäitini kanssa. <3
Alahan päivitellä sitä elämää uudessa (vanhassa) kaupungissa tänne blogiin ja kuinka on mennyt sopeutuminen taas sinne (sulla ja lapsilla), niin saamma seurailla teitä täältä pohjoisesta! :)
VastaaPoistaT: Iin ja S: n mami